Lipeästä laataksi – ja muita kiertotalouden ratkaisuja

Tapojärvi Innovation Challenge haastaa opiskelijat kehittämään teollisuuden sivutuotteista uutta liiketoimintaa

Vuosi sitten Tapojärvi perusti Innovation Challenge -kilpailun Oulun yliopiston diplomi-insinööri- ja maisteritason opiskelijoille, jotta yritys voisi rekrytoida palvelukseensa uusia osaajia ja saisi nykyaikaisia ideoita teollisten sivutuotteiden tuotteistukseen. Viime vuoden voittajatiimin jäsenistä kaksi henkilöä työllistyi Tapojärvelle.

Tänä vuonna kilpailu järjestettiin uudelleen. Aiheena oli kehittää liiketoiminnallisesti hyödynnettäviä sovelluksia terästeollisuuden kuonille, kaivosteollisuuden rikastushiekoille sekä metsäteollisuuden sakoille.

23 monialaista opiskelijaryhmää on syksyn aikana työstänyt uusia innovaatioita, joista neljä parasta ideaa valittiin esikarsinnasta finaaliin. Tapojärvi palkitsi voittajaryhmän 10 000 euron rahapalkinnolla ja muut finalistit saivat 2000 ja 1000 euron palkinnot. Lisäksi ryhmillä on mahdollisuus päästä kehittämään ideoitaan eteenpäin yhdessä Tapojärven kanssa.

Innovaatiokilpailulla halutaanedistää opiskelijoiden ymmärrystä teollisuudenkiertotalouden haasteista ja auttaa ideoimaan teollisuuden sivuvirtoihin liittyviä kestäviä ratkaisuja uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden kautta.

– Kilpailu sopii hyvin Tapojärven strategiaan, sillä haluamme olla aina edelläkävijöitä ja suunnata eteenpäin. Kilpailu luo työllistymismahdollisuuksia nuorille jo opiskeluvaiheessa. Samalla voimme edistää kiertotalousosaamista ja kenties löytää uusia tapoja säästää luonnonvaroja, Tapojärven vt. toimitusjohtaja Mari Pilventö sanoo.

Voittoon GLD:n avulla

Tämän vuoden Innovation Challengen voittajaksi suoriutui tiimi, jonka innovaationa oli viherlipeäsakan, eli GLD:n (green liquor dregs), käyttö kaivosten rikastushiekkojen neutraloinnissa. Muita finalistiaiheita olivat GLD:n käyttö keinotekoisen marmorin raaka-aineena, teräskuonan kalsiumoksidista valmistettu lääketiteellinen hiilidioksidi-absorbentti, sekä lentotuhkan ja rautamalmin rikastushiekan käyttö keraamisten laattojen raaka-aineena. Finaalityöt pärjäsivät kisassa erittäin tasaisesti, ja voitto ratkesi desimaalien tarkkuudella.

– Luultavasti vain muutama ääni ratkaisi koko kisan, joten meillä varmaan oli myös tuuria matkassa. Silti kannatti tehdä töitä ja osallistua kilpailuun, koska pelkästään lottoamalla ole koskaan voittanut näin paljon rahaa, naurahtaa Mirja Tuuri voittajatiimistä.

Vaikka viherlipeäsakalle on jo olemassa muitakin käyttökohteita, sitä päätyy edelleenkin massiivisia määriä loppusijoitukseen. Sen takia olisi tärkeää, että GLD:n käyttöä jatkojalostettuina tuotteina tutkittaisiin mahdollisimman paljon.

– Meillä oli alun perin kaksikin ideaa GLD:n käyttöön, mutta valitsimme tällä kertaa kaupallisesta näkökulmasta tehokkaamman ratkaisun, kertoo Jaakko Kaksonen.

Tiimin innovaatio yhdistää kaksi eri teollisuudenalaa, jossa kaivosteollisuus voisi hyödyntää puu- ja paperiteollisuudesta tulevaa sivutuotetta omaan käyttöönsä kaivosten rikastushiekkojen neutralointiin. Samalla voitaisiin vähentää luonnonmateriaalien sekä kemiallisten tuotteiden käyttöä.

– Luultavasti meidän innovaatiomme vahva puoli muihin verrattuna oli se, että viherlipeäsakan saaminen kaivosten neutralointiin olisi prosessina melko yksinkertainen, eikä se vaadi kovin paljoa jatkojalostusta, pohtii Juho Röytiö.

– Toki tämän innovaation työstäminen valmiiksi tuotteeksi vaatii vielä paljon työtä, mutta näyttää tällä hetkellä olevan täysin toteutettavissa, hän toteaa.

Tosielämän ratkaisuja teollisuuden ongelmiin

Toiseksi tulleessa finaalityössä GLD-massan käyttöä tutkittiin keinotekoisen marmorin raaka-aineena.

– GLD:stä valmistettu marmori vastaa ominaisuuksiltaan alkuperäistä marmoria, mutta sen tekeminen, käsittely ja kuljetus olisi huomattavasti edullisempaa kuin perinteisen marmorin. Se vähentää tarvetta käyttää luonnonmateriaaleja, ja sillä on valtava kysyntä maailman markkinoilla. Haluaisin, että ainakin nämä asiat jäisivät teille esityksestämme mieleen, lataa tiimin myyntimies Ari Lankinen.

Kolmas ja neljäs innovaatio esittelivät lentotuhkan ja rautamalmin rikastushiekan käyttöä keraamisten laattojen raaka-aineena, sekä lääketieteellisen hiilidioksidi-absorbentin valmistamista teräskuonan kalsiumoksidista. Molemmat työt saivat ansaitsemansa arvostuksen sekä yleisöltä että tuomareilta.

– Minä olisin ennemmin ottanut tuon kymmenkertaisen rahapalkinnon, mutta kaikki eivät voi joka kerta voittaa pääpalkintoa, niin se vain menee, Moona Kiistala tunnustaa.

– Minä en tunne hävinneeni – mehän voitimme kaksikymmentä muuta tiimiä pääsemällä finaaliin. Kilpailu oli todella tasaväkinen, ja kokemuksena tämä on ollut todella jännittävä. Näimme täällä todella ammattimaisia esityksiä, Tellu Salmenkylä iloitsee.

Kilpailun finaali nähtiin suorana livelähetyksenä Tapojärven 66-vuotispäivänä 27. lokakuuta. Finaalissa kilpailutöitä arvioi kansainvälinen tuomaristo. Raadissa olivat mukana Acciai Speciali Ternin (AST) HSE-johtaja Fernando Camponi, SSAB:n prosessikehityspäällikkö Jarmo Lilja, Oulun ylipoiston teknillisen tiedekunnan lehtori Erno Mustonen sekä Tapojärvi Oy:n kaupallinen johtaja Henri Pilventö. Myös yleisöllä oli mahdollisuus äänestää kilpailun voittajaa.

Kilpailufinaalin livelähetyksen tallenne löytyy tapojarvi.com-sivuston etusivulta, tai osoitteesta https://vimeo.com/640241668

Haluatko mukaan ensi vuoden innovaatiokilpailuun? Katso video!